Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Aiot siis liittyä? Jee!! Luit ilmeisesti säännöt? Jos et, niin menepäs vielä lukemaan. Jos taas luit ne, voit alkaa väsäämään hakemusta :3. Kursivoidut kohdat ovat pakollisia.

 

Hakemus

Nimi: Tähän laitat kissasi nimen. Muista, että alkuliitteen pitää olla asia, jonka kissat voivat tietää. Täältä löytyy nimiehdotuksia ja varatut nimet. 

Soturinimi: Tähän kohtaan laitat kissasi soturinimen. Sen on alettava samalla sanalla, kuin pentu/oppilasnimi, ellei kissasi muutu suuresti tänä aikana, mutta tähän tarvitsee ylläpidon luvan. Soturinimi ei saa tarkoittaa oikeaa asiaa (esim. Lumihiutale). Tämä kohta olisi hyvä täyttää, sillä jos et keksi vielä nimeä, joudut korjaamaan hakemuksen soturinimelle kissasi päästessä soturiksi (toivottavasti älysitte tän selityksen).

Klaani: Missä klaanissa kissasi on? Tarkista alta, mahtuuko klaaniisi vielä liittyneitä.

Sukupuoli: Onko kissasi naaras vai kolli? Ehkä joku muu?

Ikä: Ilmoita kissasi ikä kuina. Jos se on pentu se on 0-6 kuuta vanha, oppilaana noin 6-20 kuuta.

Arvo: Pentu vai oppilas? Vai oletko kenties saanut ylläpidolta luvan luoda kissa korkeampaan asemaan ;3?

Lyhyt kuvaus: Enintään kolmen lauseen kuvaus kissasi ulkonäostä, ja halutessasi voit mainita jotain myös luonteesta. Jos et tee kohtaa itse, ylläpito tekee sen ulkonäön pohjalta.

Ulkonäkö: Miltä kissasi näyttää? Kirjoita ainakin 7 virkettä ja yritä kirjoittaa pidempiä lauseita, kuin: "Tammitähti on punaruskea. Hänen turkkinsa on lyhyt." Kirjoita kissasi soturinimeä käyttäen, niin et joudu myöhemmin korjaamaan hakemusta oikealle nimelle. Kerro ainakin kissasi turkin väristä, silmien väristä ja mahdollisesta kuvioinnista. Halutessasi voit kirjoittaa myös ruumiinrakenteesta, hännästä, kasvoista ja kynsistä.

Luonne: Myös tähän vähintään 7 hieman pidempää virkettä kissasi soturinimeä käyttäen. Kerro ainakin kissasi usko (Tähtiklaani, vai Pimeyden Metsä? Uskoton?). Voit kertoa esimerkiksi myös mitä mieltä kissasi on valehtelemisesta ja minkälainen hän on yleensä. 

Taidot: Ainakin kaksi hyvää ja kaksi huonoa taitoa. Hyviä ei saa olla enempää, kuin huonoja, mutta huonoja saa olla enemmän, kuin hyviä jos näin tahdot. Voit kirjoittaa sanallisesti, tai listata plussia (+) ja miinuksia (-) käyttäen.

Perhe: Onko kissasi perheestä tietoa? Vanhemmiksi voit valita pelaajattomat NPC-hahmot, joiden kuvauksessa lukee kumppanin nimi, tai voit keksiä vanhemmat itse. Jos kissasi on peräisin pentuhakemuksista, tämä kohta on pakollinen.

Menneisyys: Jokaisella kissalla on menneisyys, joten kirjoita edes jotain. Jos et keksi mitään erikoista, tai et jaksa kirjoittaa (:D), pelkkä "Klaanisyntyinen" riittää tähän.

Toiveet: Toivooko kissasi jotain erityistä? Onko joku tietty mestari mielessä? Tahtooko kissasi kenties päästä korkeaan asemaan?

Muuta: Tahdotko sanoa kissastasi jotakin muuta? Jos kissallasi on joku sairaus, kerro se tässä ja kirjoita myös, miten sairaus ilmenee kissan arjessa. Voit kertoa myös vaikka onko kissallasi jotain erikoisia tapoja, tai miltä hän tuoksuu.

Mallitarina: Tähän kohtaan kirjoitat mallitarinan, jotta tiedän miten kirjoitat. Mallitarina vaikuttaa paljon hahmon hyväksymiseen, joten kirjoita se huolella ja tarkasta kirjoitusvirheiden varalta. Aihe on vapaa, mutta suosittelen kirjoittamaan omasta hahmostasi. Jos teet toista hahmoa, tämä kohta ei ole pakollinen. Käytä joko yksikön ensimmäistä persoonaa (minä-muoto) tai yksikön kolmatta persoonaa (hän/se-muoto). Kirjoita ainakin 200 sanaa.

Arviointityyli: Kirjallinen, pelkät kp:t, vai plussat ja miinukset? Jos teet toista hahmoasi tätä ei tarvitse laittaa.

Kirjoittajan esittely: Tahdotko sanoa jotain itsestäsi? Jos laitat tähän jotain, se lisätään sivuillsi Liittyneet-kategoriassa.

Pelaaja: Nettinimesi. 

 

​Siinä taisi olla hakemus :3. Alta näet klaanien tilat ja mahdolliset parantajaoppilaspaikat.

Tammiklaani​: Kissoja kaivataan! Parantajaoppilaan paikka ​varattu ​(Sarastustassu, NPC-hahmo).

Hämäräklaani​: Kissoja kaivataan! Parantajaoppilaan paikka ​vapaa​.

Kuohuklaani​: Kissoja kaivataan! Parantajaoppilaan paikka ​vapaa​.

Viimaklaani​: Kissoja kaivataan! Parantajaoppilaan paikka ​varattu ​(Kidetassu, NPC-hahmo).

 

Vieraskirja  [ Kirjoita ]

Nimi: Pahvilaatikko

15.03.2019 18:53
Nimi: Ruusupentu
Soturinimi: Ruusupisara
Klaani: Kuohuklaani
Sukupuoli: naaras
Ikä: 1kuu
Arvo: pentu

Ulkonäkö: Ruusupisara on pohjaväriltään kermanvaalea. Hänen selässään ja kasvoissaan on vaaleita raitoja. Raidat ovat punaruskeita. Hänen silmänsä ovat jäänsiniset ja kauniit. Ruusupisaran kuono on vaaleanpunainen. Hänellä on valkoiset ja pienet käpälät. Myös hänen vatsansa, hännänpäänsä ja rintansa ovat valkoiset.

Luonne: Ruusupisara on yleensä herkkä, lempeä ja rauhallinen. Hän on surkea valehtelemaan, tosin tätä taitoa ei tarvitakaan, sillä naaras on yleensä myös rehellinen. Ruusupisara on hyvin kärsivällinen. Hänen ihanassa lempeydessään on se huono puoli, että hän ei haluaisi satuttaa ketään -myöskään vihollisia. Tämän takia Ruusupisara on toivoton taistelija, ainakin toistaiseksi. Hän on aina reilu kaikkia kohtaan ja noudattaa soturilakia. Uskoo vahvasti Tähtiklaaniin.

Taidot:
+uiminen
+kärsivällisyys
+huomaavaisuus
-taiste lu
-valehtelu
-huumorintaju

Perhe:
Emo Ruskaraita - ystävällinen mutta tiukka naaras, joka on samannäköinen kuin Ruusupisara lukuunottamatta silmiä, jotka ovat Ruskaraidalla tummanruskeat. (Kuollut)
Isä Huurreyö - pikimusta rohkea ja lempeä kolli, jolla on jäänsiniset silmät. (Kuollut)

Menneisyys: Ruusupisara syntyi ainoana pentuna vanhemmilleen. Hänen emonsa kuoli synnytyksessä ja murheen murtama isä riutui pois vähän aikaa synnytyksen jälkeen.

Toiveet: Ruusupisaran unelma on saada kumppani ja pentuja.

Mallitarina: Räpyttelin silmiäni. Astelin ulos pentutarhasta ja aamuauringon säteet lankesivat aukiolle.
*Onpas kirkasta! Aurinko on sitten ihana!* ajattelin. Istahdin leirin keskelle käveltyäni sinne verkkaisesti. Näin joidenkin oppilaiden harjoittelevan taistelua aukion laidalla. Eiväthän he satuttaneet toisiaan? Päätin käydä kysymässä ja kävelin oppilaiden luokse.
”Hei! Ettehän te vahingossakaan satuta toisianne? Niin kuin vaikka raapaise vahingossa?” Kysyin huolestuneena. Miten joku halusi taistella ja satuttaa?
Oppilaat katsahtivat toisiinsa.
”Emme me tietenkään satuta toisiamme! Harjoitustaistelussa täytyy ehdottomasti pitää kynnet piilossa -niin kuin me pidämmekin”, toinen oppilaista tokaisi.
”Niin, tämähän on harjoitustaistelu”, toinen jatkoi. ”Haluatko että näytämme sinulle joitakin liikkeitä?”
”Ööh, vaikka.” En liiemmin pitänyt taistelemisesta, mutta en uskaltanut sanoa ei. Oppilaat kehottivat minua siirtymän kauemmas ja alkoivat kiertää kehää. Pian toinen heistä loikkasi eteenpäin. Pidätin hengitystäni, kun oppilaat tönivät ja löivät toisiaan.
”Eihän sattunut?” Hätäännyin.
Toinen oppilaista pyöritti silmiään.
”Ei, mehän jo sanoimme että tämä on harjoitustaistelu!” Oppilas huokaisi. He käänsivät minulle selkänsä ja jäin yksin aukiolle lukuunottamatta paria soturia, jotka vaihtoivat kieliä aukion toisella puolella. Yhtäkkiä huomasin liikettä silmäkulmassani. Käännyin ja huomasin jonkun lentävän ilmassa parin hiirenmitan päässä itsestäni. Perhonen! Aloin jahdata värikästä ja kaunista hyönteistä, kunnes se nousi liian ylös, enkä enää saanut sitä kiinni. Olin kärsivällinen ja odotin ja seurasin perhosta maasta käsin. Kun se viimein laskeutui alemmas, aloin taas jahdata sitä innokkaasti. Pian huomasin olevani melkein leirin ulkopuolella. Käännyin, ja juuri ennen kääntymistäni näin perhosen lepattavan kauas reviirille. Sinne se pääsi ihastelemaan puroja ja jokia, minä en. Pian katkeruus haihtui päästäni.
*Olen kuitenkn jo pian oppilas!* ajattelin, mutta se ei ollut totta. Olin vasta kuun ikäinen. Laahustin pentutarhaan.
”Ruusupentu! Miksi näytän noin väsyneeltä?” Sijaisemoni kysyi heti, kun tulin sisälle pentutarhaan.
”En minä ole väsynyt.”
Huomasin kuinka Tillipentu ja hänen sisaruksensa leikkivät taistelua pentutarhaan ulkopuolella.
”Ruusupentu! Tule mukaan!” Tillipentu huusi temmellyksen seasta. Pudistin päätäni ja peräännyin pari askelta. Muut pennutkin taistelivat! Hekin voisivat satuttaa toisiaan! Käperryin makuulle ja annoin mieleni tasoittua. Pian jo nukahdin.

Arvointityyli: sanallinen

Kirjoittaja: Pahvilaatikko

Nimi: Ezmu

27.05.2018 09:05
Nimi-Hiutaletassu
Soturinimi-Hiutalekynsi
Klaani-Hämäräklaani
Suku puoli-naaras
Ikä-6kuuta
Arvo-oppilas

Lyhyt kuvaus-Lumenvalkea naaras jonka turkissa on kirjavia laikkuja. Hänellä on vihreät silmät.
Ulkonäkö-Hiutalekynnen turkki on lumenvalkoinen ja pitkä. Turkissa on ruskeita, mustia, harmaita ja punertavia läikkiä. Hänen silmänsä ovat metsänvihreät. Hiutalekynnen kynnet ovat valkoiset ja terävät, ja siitä hän sai nimensä. Tuon hännänpää on pikimusta. Naaraalla on mustat ’sukat’. Hänen silmänsä kiiluvat pimeässä.

Luonne-Hiutalekynsi hakee omaa rauhaa ja saattaa paeta seurasta. Taistellessa naaraasta tulee rohkea ja hän vaikka tappaisi päällikkönsä hänen käskystä. Hiutalekynsi on Tähtiklaaninuskoinen ja inhoaa kaikkia Synkkämetsäuskoisia. Häntä sanotaan jostus ’valheettomaksi naaraaksi’, sillä hän ei valehtele koskaan. Hän vitsailee joskus, mutta ei koskaan aloita vitsailua. Hiutalekynnen on vaikeaa löytää ystävää, mutta kun hän sen löytää, hän haluaisi olla hänen kanssaan koko ajan. Hiutalekynsi rakastaa emoaan.

Taidot-
+saalistus
+rohkeus
-taistelu
-kaivaminen


Perhe-Emo Yösydän (NPC)-Musta naaras jolla on valkoinen hännänpää ja vihreät silmät. Hän on hieman ujo.
Isä Virtaviima (NPC)-Vaaleanharmaa kollli sinisin silmin. Rohkea mutta ei taistelunhaluinen kolli.
Veli Pitkätassu(-myrsky, NPC)-Musta kolli jolla on harmaa häntä. Rohkea kunnianhimoinen kolli.
Menneisyys-Klaanisyntyinen.

Mallitarina-Lähdin kävelemään leirissä. Oli aikainen hiirenkorva. Aurinko paistoi todella kirkkaasti. Suuntasin tiheälle pesälle, joka toimi pentutarhana. Sen edessä pennut yrittivät saada perhosta kiinni. Kun perhonen lähti karkuun, pennut lähtivät pentutarhaan.
”Odottakaa! Minun häntäni voi olla perhonen”, huusin pennuille. Pennut lähtivät kipittämään minua kohti.
*Onkohan tämä sittenkään hyvä idea*, ajattelin hermostuneena. Aloin heiluttamaan häntääni.
”Ette saa kiinni”, sanoin pennuille. Heilutin häntääni korkeammalla. Sitten vielä korkeammalla. Sitten yksi pennuista hyppäsi ja tarttui hännänpäähäni.
”Sainpas”, pikkuinen pentu huudahti. Laskin pennun turvallisesti maahan.
”Leikitään lisää”, toinen pentu pyysi. Ajattelin hetken jäisinkö leikkimään.
”Olet paras. Jääthän?” pennut anelivat.
*Ehkä vastanimitetty oppilas on aina pentujen suosikki. Että niin. Jään tähän*, mietin vastaustani.
”Jään tähän. Mitä nyt leikimme?” kysyin pennuilta. Ensin ne vikisivät onnellisina.
”Me ollaan puolustamassa leiriä. Ole sinä mäyrä”, pennut vastasivat. Lähdin juoksemaan pentuja päin.
”Hyökkäykseen!” pennut huusivat. Käytin joitakin liikkeitä mitä olin ehtinyt oppia. Sivalsin yhtä kynnet piilossa kuonoon. Sen jälkeen puraisin hellästi hännänjuureen. Yksi pentu sivalsi minua kylkeen.
”Olette hyviä taistelijoita”, kehuin pentuja.
”Voiko meistäkin tulla oppilaita nyt heti?” pentu kysyi.
”Teidän pitää odottaa että olette kuusikuisia”, naurahdin pennuille. Ajattelin lähteväni pois.
”Hei hei pennut”, huikkasin pennuille. Ajattelin lähteväni odottamaan mestariani.
*Näemme taas pian*, sanoin mielessäni pennuille. Lähdin kävelemään kohti oppilaiden pesää.
”Hei”, kuulin veljeni naukaisun.
”Hei”, vastasin.
”Luulin jo että muutuit pennuksi”, hän naurahti.
”No en tietenkään!” huudahdin veljelleni leikkimielisen.

Arviointityyli-sanallinen
Ropettaja-Ezmu

Vastaus:

Hyväksytty! Mestariksi Tulikarva, lisäilen Hiutaletassun kun ehdin (jaksan) mennä koneelle, mutta tarinoita saat jo alkaa kirjoittelemaan :3

~ Tähtitaivas

Nimi: Herttuatar

28.04.2018 16:20
Nimi:Varpupentu

Soturinimi:Varpukuiske

Klaani:Tammiklaani

Ikä:4 kuuta

Arvo:Pentu

Lyhyt kuvaus: Ei välttämättä niin kaunis mutta hyvin lempeä naaras.

Ulkonäkö: Varpukuiske on ehkä hieman karun ja hoitamattoman näköinen. Hänen turkkinsa on miltei aina takussa. Hänen silmänsä kiiluvat yleensä kysyvän näköisinä. Silmien värinä hänellä taas toimii kaksi eri väriä. Vasen hänen silmistään on hyvin tumman vihreä. Toisin kuin hänen oikea silmänsä, se on todella vaalean (miltei jopa valkoisen) sinertävä. Varpukuiske on ruuminrakenteeltaan siinä keskitienoilla. Häneltä löytyy paljon lihasta enimmäkseen takareisistä. Muutoin hän on kuitenkin melko solakka.

Luonne: Varpukuiske on karusta ulkonäöstään huolimatta hyvin mukava. Hänestä löytyy monenlaisia puolia. Hänestä löytyy paljon rempseyttä ja elämäniloa jotka tulevat esille melkeimpä missä tilanteessa vain. Ja arvatkaas, tämä kisumirri on hyös vitsiniekka. Joskus vitsien hyvän tarkoituksen voi kuitenkim tulkita väärin sillä tilannettajua häneltä ei kuitenkaan aina löydy. Hymy leviää yleensä väärään aikaan väärässä paikassa. Mutta, kissa hänkin vain on. Joskus hänessä on kuitenkin tietynlaista harkitsevaisuutta, tämä puoli kuitenkin tulee esille ehkä liiankin harvoin. Mutta tosiaan, tällainen sympaattinen ja ilomielinen kisu hän on. Ja vaikka hän ei olekaan täydellinen, kaikki nämä pienet osat varpukuiskeesta tekevät hänestä, no ainutlaatuisen itsensä.

Taidot:
+luotettavuus
+nopeus
+taistelu

-avoimuus
-Lempeys
-saalistus

Perhe:
Emo: Kukkaistuiske (kuollut NCP-hahmo)
Isä:keltahäntä (NCP-hahmo
Veli: Kuurasydän (NCP-hahmo)

Menneisyys: Eräänä kauniina päivänä naaraalle nimeltään kukkaistuiske syntyi kaksi pentua. Toinen oli nimeltään Kuurasydän. Toisen nimeksi taas suotiin varpukuiske. Pitkään kaikki sujui kuin unelma. Pian tämän jälkeen kuitenkin kukkaistuiske sairastui vakavasti ja lopulta kuoli. Tämä aiheutti koko perheessä suurta surua. Samalla se kuitenkin lähensi heitä. Kun varpukuiskeen äiti kuoli on varpukuiskeelta kuitenkin puuttunut naaraan esimerkki joka on tehnyt hänestä ehkä hiukan enemmän "kollimaisen".

Toiveet: Eipä mitään mielessä

Muuta:----

Mallitarina:Räpyttelen silmiäni. Herään hiljalleen uuteen päivään, olen innoissani. Kiiruhdan kohti pesän suuta katsoakseni millainen sää tänään on. Sää näyttää kauniilta joten päätän huvikseni lähteä kiertelemää. Hetken kävellessäni silmiini osuu perhonen. Lähden jahtaamaan sitä pauloissani. Erilaiset maisemat vilisevät ohitseni juostessani perhosen perässä. "Näytä tietä perhonen!" Huudahdan riemukkaasti hätääntyneelle perhoselle. Pian tämän jälkeen se kuitenkin lentää yläilmoihin jättäen taakseen vain hennon lepatuksen äänen. Istahdan alas hetkeksi katselemaan perhosen touhuja. Vähän tämän jälkeen kuitenkin päätän jatkaa matkaani. Päädyn lopulta kauniille vihertävälle aukiolle. "Ihmeellisen kaunista." Henkäisen vaikuttuneena. Hymyilen hennosti auringolle ja rojahdan maahan. Katseltuani pilviä tuntikausia havahdun takaisin todellisuuteen. Katselen ympärilleni. Ympärilläni näyttää yhtä kauniilta kuin aikaisemminkin mutta vain vähän pimeämmältä. Nousen ylös. Kuulen hennon hiljaista rapinaa puskista. Korvani hörähtelevät rapinan tahdissa. Pian katseeni alle osuu pieni, avuttoman näköinen hiiri. Se näyttää juuri täydelliseltä päivälliseltä joten köyristän selkäni ja loikkaan pitkän hypyn suoraan hiiren päälle. Katson sitä ensin kiusoittelevasti ja sitten lävistän sen kynnelläni. Veri valuu nurmikolle ja rotan silmät umpeutuvat. Nappaan hiiren suuhuni ja porhallan kohti kotia. "Voi kuinka isä ja veli ovatkaan minusta ylpeitä nähdessään minut ja muhkean hiireni." Fiilistelen jo ajatuksella. Samat maisemat lipuvat ohitseni hitaasti.Nostan polleasti pääni kohti taivasta ja keikutan hiirtä suussani. Pian näenkin jo pesän ja tiimellän kohti sitä. Monet muut pennut katsovat minua ihaillen. Hymyilen riemukkaasti ja menen pesään.

Arviointityyli:Kirjallinen on. :3

Kirjoittajan esittely: Moikka vaan! Olen tosiaan Herttuatar. En ole ehkä siitä kokeneimmasta päästä jos nyt soturikissoista puhutaan mutta toivon ettei se näy kirjoitelmissani. Jos nyt aktiivisuudesta puhutaan olen ehkä siinä melko aktiivisen kohdalla. Itsestäni en halua kertoa mitään kovin henkilökohtaista mutta, jos teissä nyt herää jonkinlaista tiedonjanoa liittyen vielä minuun voitte kuitenkin kääntyä puoleeni. Toivottavasti ensivaikutelmani ei mennyt nyt ihan pipariksi.
Kiitän

Pelaaja:Herttuatar


Nimi: Apila

31.03.2018 13:51
Nimi: Variskuura (tarviiko laittaa soturinimi-kohtaa jos on suoraan jo soturi? Ylläpidon lupa siis tehdä suoraan soturi.)

Klaani: Viimaklaani

Sukupuoli: Kolli

Ikä: 23 kuuta

Arvo: Soturi

Lyhyt kuvaus: Tumman savunharmaa lihaksikas takkuturkkinen komea kolli meripihkanvärisillä silmillä.

Ulkonäkö: Variskuura on noin keskikokoinen, komea kolli. Tämän turkki on tumman savunharmaata. Turkin väri on tummempaa korvissa ja tassuissa. Turkki on laadultaan noin keskipitkää ja takkuista. Se näyttää hieman "piikikkäältä". Variskuuralla kulkee niskasta selkään kuin raita, jossa turkki on hieman pidempää ja hapsottavampaa. Ruumiinrakenteeltaan kolli on lihaksikas mutta solakka, ja nopea. Kollin häntä on pitkä, ja aika sileä muuhun turkkiin verrattuna. Variskuuran viikset ovat keskipitkät. Kollin kynnet ovat epätavallisen pitkät, ja erittäin terävät. Ne ovat kirkkaanvalkoiset, kuten hampaatkin. Silmät ovat voimakkaan meripihkanväriset.

Luonne: Variskuuran luonne on monimutkainen, mutta yksi asia on ainakin selvä: hän ei kerro tunteistaan kenellekään, vaan sulkee ne sisälleen. Kolli ei pelkää miltei mitään eikä ketään, ainakin siltä hän näyttää. Variskuura on rohkea ja välillä uhkarohkeakin, muttei typerä. Hän tietää milloin kannattaa olla hiljaa. Kolli on fiksu, ja hänen päättelykynsä on ilmiömäinen. Hänelle ei pysty miltei koskaan valehtelemaan, koska hän yleensä huomaa sen. Variskuura on erittäin kunnianhimoinen, ja hänen katseensa on päällikön paikassa. Hän ei kaihda keinoja tavoitteeseensa pyrkiessään. Kolli ei pelkää sanoa mielipiteitään ääneen, ja on ärsyttäessä erittäin hyökkäävä. Hän ei luota kehenkään, ja tiuskii usein muille. Tykkää leuhkia onnistumisillaan, ja haluaa olla paras kaikessa. Mutta tätä kollia ei kannata ärsyttää, jos ei halua arpia. Variskuura inhoaa muita klaaneja, mutta hänen tavoitteenaan on joskus valloittaa kaikki klaanit. Hän on ainakin tällä hetkellä uskollinen klaanilleen. Hän on aina sille uskollinen, kunhan on jonain päivänä johdossa. Häntä ei kiinnosta etsiä kumppania itselleen, koska hän pitää kumppania ja pentuja vain hidasteena, esteenä polullaan. Silti hän osaa käyttäytyä kunnioittavasti, ystävällisesti ja hurmaavasti, mutta vain silloin, jos siitä on jotain hyötyä hänelle. Hän ei tiedä, mihin uskoa, sillä puhuu välillä Synkästä Metsästä, ja välillä Tähtiklaanista.

Taidot:

+taistelu
+saalistus
+kiipeily r
+nopeasti juokseminen
+kestävyys

-uiminen
-ohjeiden kuuntelu
-kaivaminen
-piiloutuminen
-tyyneys (ärsyyntyy siis todella helposti, ei kestä ärsyttämistä kauaa)
-myötätunto

Perhe:
Emo: Perhoskaiku (kuollut)
Isä: Mäyräkynsi (kuollut)
Veli: Pakkastassu (kuollut)

Menneisyys: Pakkaspentu ja Varispentu syntyivät ylpeälle emolle eräänä viherlehtenä. Heidän isänsä ei kuitenkaan rakastanut heitä, vaan hieman heidän syntymänsä jälkeen löysi toisen kumppanin. Emo oli siitä hyvin murtunut. Hän huolehti heistä oppilaiksi asti. Pakkastassu oli koulutuksessaan täydellinen. Hän oli suurikokoinen, nopea ja vahva, ja nappasi suuren oravan jo ensimmäisenä oppilaspäivänään. Varistassu oli taas aluksi kömpelö, kärttyinen muita kohtaan, eikä tämä pystynyt tuntemaan kipua. Muu klaani huomasi vain Pakkastassun onnistumiset, ja hyljeksi Varistassua.
Emo oli ainoa henkilö, joka Varistassusta tuntui rakastavan tätä. Tälle hän kertoi aina kaikki huolensa, ja emo kannusti häntä. Sen avulla Varistassu kesti. Mutta kaikki päättyi, kun leiriin hyökkäsi koira. Koira tappoi heidän emonsa, ja se oli suuri järkytys Varistassulle.
Myös Pakkastassu kuoli eräässä rajakahakassa. Kaikki huomasivat Varistasssun vasta silloin, ja säälivät häntä hänen menetyksistään. Mutta Varistassusta se oli vain parempi niin. Hän saisi olla rauhassa. Hän suri ainoastaan emoaan, koska hän oli vähitellen alkanut vihaamaan veljeään. Hänestä tuli hyvä oppilas, ja hänestä tuli voimakas ja pelätty soturi.

Muuta: Onko siis ok jos Variskuura ei pysty tuntemaan kipua?

Mallitarina:

Heräsin soturien pesässä virkeänä. Nousin ylös ja venytin selkääni haukotellen. Sitten astelin pesästä ulos. Kirkas lehtikadon auringonsäde osui silmiini, kun astelin varjoisesta pesästä ulos. Aurinko alkoi olemaan kirkkaampi, mitä lähemmäs hiirenkorvan aikaa tultiin. Kävin istumaan ja aloin sukimaan takkuista turkkiani. Kuulin iloisia vinkaisuja, ja vilkaisin pentutarhalle. Kaksi pientä pörröturkkista pentua kiisi sieltä ulos, ja pennut menivät temmeltämään vähenevään lumeen. Sitten huomasin, miten ohitseni lehahti perhonen. Hiirenkorvan ensimmäinen perhonen. Se lensi pentujen ohitse, ja he lähtivät iloisesti miukuen jahtaamaan sitä ympäri leiriä. Monet soturit kompastuivat heihin, mutta he vain jatkoivat juoksemista. Iloisia pentuja.
Lakkasin sukimasta itseäni, ja astelin tuoresaaliskasalle. Se oli niukka, joten nappasin pienen laihan myyrän ja asetuin syömään sitä hieman etäämmälle. Sen nautittuani menin kysymään, pääsisinkö metsästyspartioon mukaan.
Vähän ajan päästä olin metsästyspartiossa kolmen muun kissan kanssa. Vilkuilin ympärilleni ja maistelin ilmaa. Haistoin hiiren. Lähdin heti hiljaisesti paikantamaan hiiren hajua, ja hiivin maata pitkin puun juurakossa. Sitten näin liikettä. Pieni, harmaanruskea hiiri oli syömässä juurien seassa. Sen kolo oli aivan lähellä, joten kiersin hieman taaemmas, kolon puolelle, ettei se paetessaan voisi mennä sinne. Kyyristyin. Mutta sitten tassuni hipaisi maassa olevien lehtien seassa törröttävää oksaa, ja lehtikasa kahahti hieman. Hiiri heilautti korviaan kohti äänen lähdettä, ja jähmettyi katsomaan minuun päin. Se oli hetken aivan paikallaan, ja sitten se lähti nopeasti kipittämään karkuun. Salamannopeasti loikkasin sen perään, painoin tassuni sen päälle, ja puraisin sitä niskaan. Lämmin veren maku tulvi suuhuni, ja nostin hiiren hampaisiini. Kaivoin maahan kuopan, ja laitoin hiiren sinne odottamaan, että hakisin sen myöhemmin.

Arviointityyli: Kirjallinen mielellään, kiitos c:

Kirjoittajan esittely: Hei vaan, olen Apila. Olen Etelä-Suomessa asuva vaaleahiuksinen tyttö, ikääni ja nimeäni en kerro, koska olen tämmöinen sairaan siisti salainen agentti. Kuljen myös joissain roolipeleissä nimellä Ulvoja ja Nemo. Olen monen erilaisen suntuubiroolipelin ylläpitäjänä, ja liittyneenä useassa. Lempiharrastuksiani ovat muodostelmakilpaluistelu, viulunsoitto, musiikin kuuntelu ja piirtäminen. Omistan muuten kissan, jonka nimi on Nemo (siitä tuo yksi nettinimi tuli) ja olen muutenkin todella eläinrakas. Minulle saa tulla chatissa ja muuallakin juttelemaan, en minä pure! :)

Pelaaja: Apila

Vastaus:

Variskuura on hyväksytty, lisään sen mahdollisimman pian :3 Tuosta kipujutusta, että millä tavalla? Siis eikö mitään fyysistä kipua (vaarallista, koska sillon on vaikeaa tajuta mikä vahingoittaa)? Vai henkistä? Jos tän vielä ilmotat jossain selvennykseksi, vaikka viekussa tai ihan chatissa :3

Nimi: Ip

08.03.2018 15:16
Nimi: Kanervakuiske
Klaani: Kuohuklaani
Skp: naaras
Ikä: 22 kk
Arvo: soturi

Ulkonäkö: Kanervakuiske on naaras, jollla on kermanvaalea turkki, toffeenvärisiä juovia, jotka peittävät naaraan selän, hännän ja päälaen. Naaralla on keskipituiset hoikat jalat ja tuuhea turkki ja häntä. Kanervakuiskeen korvia koristaa pienet tupsut. Naaraalla on pinkki nenänpää, pitkät valkoiset viikset ja pitkät, terävät kynnet. Kanervakuiskeen vatsa ja kuono on vaalea, sekä hännän alus. Naaras on hoikka ja solakka ruumiinrakenteeltaan. Kanervakuiskeella on syvän merensiniset väriset pyöreähköt silmät.

Luonne: Kanervakuiske on hyvin herkkä kissa. Muiden kissojen ilkeät mielipiteet yleensä satuttavat naarasta. Naaras on kuitenkin aina oma itsensä ja tulee hyvin toisten kanssa toimeen. Kanervakuiske on uskollinen klaanilleen ja haluaa olla nuorempien kissojen kanssa. Naaras pitää nuorista kissoista ja on aina halunnut pentuja. Naaras yrittää olla aina positiivinen ja iloinen. Uskoo vahvasti Tähtiklaaniin.

+ uiminen
+ saalistus
+ nopeus
+ kiipeily
-taistelu
-kaivaminen
-kestävyys

Perhe:
Emo: Lummeyö - tuhkanmusta raidallinen naaras
Isä: Valkoturkki - lumenvalkoinen kolli
Kumppani: Kuutamotuike
Pennut: -

Mallitarina: Leirissä oli sumuinen aamu. Kanervakuiske heräsi toisten sotureiden jutusteluun pesän ulkopuolella. Naaras nousi pystyyn unenpöpperössä ja venytteli. Kermanvaalea naaras haukotteli ja tassutti sotureiden pesästä ulos. Aukiolla ei ollut paljoa kissoja. Kanervakuiske rupesi heti pälyilemään parhaita ystäviään, mutta ei nähnyt heitä. Naaras tallusti aukion poikki varapäällikön luo, joka järjestää partioita. Kanervakuiske ilmoittautui partioon innokkaasti.
Metsä tuntui kostealta yön jälkeen. Naaras asteli inhoten märässä aluskasvillisuudessa. Hän käveli partion hännillä.
"Kanervakuiske ja Märkäturkki. Menkää tuonne", varapäällikkö heilautti häntäänsä käskien Kanervakuiskeen ja toisen ällöttävän kollin mennä metsästämään pohjoiseen päin.
Kanervakuiske lähti hiipimään tuulen alapuolelma haistellen lähistöllä oleskelevaa riistaa.
Naaras haistoi ilmassa leijailevan tuoreen oravan tuoksun. Kanervakuiske lähti hiipimään kevyesti kohti oravaa joka nakersi käpya aluskasvillisuudessa. Naaras painautui kiinni maahan ja ponnisti takajaloillaan kovaa. Hän painoi oravan maahan ja ennenkuin se ehti päästää varoitusäänen, hän puraisi sitä niskaan.

Pelaaja: ip


Vastaus:

Hyväksytty, sullahan oli lupa tehä valmiiksi soturi ja tohon lyhyempään mallistooriin sait kans erityisluvan, en ois todellakaan halunnut sitä Kuu ja Susi-liitettä xDd. Hyviä taitoja on muuten yksi enemmän, kuin huonoja, mutta sitä varten sun ei tarvii uusia hakemusta, vaan voit ilmottaa tän huonon taidon vaikka chatissä tai uloskäynnin viekussa. Sen lisäks jätit sanomatta arviointityylin mut voit kertoo sen vaik huomen koulus xD. Tervetuloa nyt näin sitte virallisesti xD!

~ Tähtitaivas

Nimi: Kuukukka

08.03.2018 14:43
Nimi: Kuutamotuike
Soturin imi: Kuutamotuike
Klaani: Kuohuklaani
Sukupuoli: kolli
Ikä: 21 kuuta
Arvo: Soturi
Lyhyt kuvaus: Lemmenkipeä ja innokas nuori kolli.
Ulkonäkö: Kuutamotuikkeella on pikimusta ja sileä turkki ja tuikkivat erittäin vaaleansiniset silmät (siitä nimi). Se on lihaksikas ja hyvännäköinen. Sillä on pitäkä ja sileä häntä, jonka päässä on kolme valkoista pilkkua.
Luonne: Kuutamotuike on luonteeltaan aika äkkipikainen ja sillä on hyvin omaperäinen huumorintaju. Välillä saattaa vaikuttaa siltä, että se ei välitä muusta kuin itsestään, mutta yleensä se on hyvin ystävällinen ja tahtoi parasta kaikille. Kuutamotuike uskoo tähtiklaaniin, mutta pitää joitain soturilain osia hölmöinä.
Taidot:
+Huumorintaju
+Taistelutaidot
-Metsästys
- Uhrautuminen rakastamiensa puolesta
- Välillä vähän kömpelö
Menneisyys: Klaanisyntyinen
Mallitarina: Tallustin hiekkakuopalle. Minulla olisi erään naaraan kanssa pian treffit. Olin katsellut häntä pennusta saakka. Hän on vain kuun minua vanhempi, joten olisimme täydellinen pari. Voisimme hankkia pentuja yhdessä ja kasvattaa niitä. "Eipäs nyt mennä asioiden edelle."ajattelin.
Arviointityyli: kerro hyvät ja huonot
Kirjoittajan esittely: Nimeni on Kuukukka ja olen urop.
Pelaaja: Kuukukka

Vastaus:

Ei hyväksytty :(
Etkö OIKEEST haluu et autan sua ton kaa? Koska toi ei nyt ole hyväksyttävissä. Ulkonäössä ja luonteessa on liian vähän virkkeitä, eli jos et haluu mun apuu ja pro neuvoi, joudut kirjottamaan tän uudestaan :(. Hahaa et tuu tykkää tästä mutta hei, en voi päästää ees tuttui sisään millään IHAN nobo hakemuksil.

~ Tähtitaivas

Nimi: Orion

07.03.2018 19:30
Nimi: Tillipentu
Soturinimi: Tillituulahdus
Klaani: Kuohuklaani
Sukupuoli: kolli
Ikä: 1 kuu
Arvo: pentu
Lyhyt kuvaus: Monivärisen turkin omistava, lihaksikas kolli.

Ulkonäkö: Tillituulahdus saattaa näyttää pelottavan isokokoiselta ja rotevalta, mutta se johtuu vain hänen paksusta turkistaan. Kyllähän kolli on lihaksikas ja suuri, mutta ei mitenkään huomattavasti suurempi kuin muut Kuohuklaanilaiset. Paksu ja vedenpitävä turkki on väritykseltään todella sekava, sillä siinä on useita eri värejä ja sävyjä. Erottuvimmat värit ovat kuitenkin hiekanruskea, tummanruskea, vaaleankellertävä ja musta. Tiettyä kuviota niissä ei ole, vaan ne ovat vain sekalaisia kiemuroita ja länttejä.
Tillituulahduksella on pyöreähkö pää ja kolmionmuotoiset korvat. Korvien sisällä on hieman vaaleaa karvoitusta, mutta korvien ulkopuolella oleva karva on tummempaa. Niskassa karva on todella paksua ja pitkää, joten taistelussa siitä on hankala saada kunnon otetta. Kollin kuono on tummanharmaa ja viikset paksut ja keskipitkät, väriltään vaaleat. Tillituulahduksen silmät ovat pyöreät ja todella lempeät. Ne ovat harmaansinertävät, ja katse on todella pehmeä.
Tillituulahduksen häntä on pitkä ja paksukarvainen. Siinä hallitseva väri on tummanruskea, mutta väliin mahtuu muitakin värejä. Kollin jalat ovat lihaksikkaat ja keskipitkät, ja ne näyttävät melko paksuilta. Hän omistaa leveät ja suuret tassut, joiden kynnet ovat lyhyet ja tylpät. Tillituulahduksen selkä on lähes suora, mutta keskellä on pieni kaarre.

Luonne: Kun Tillituulahduksen tapaa ensimmäistä kertaa, moni saa hänestä todella energisen ja iloisen vaikutelman. Lyhythermoiset kissat saattavat kuitenkin pitää kollin jatkuvaa puhetulvaa ärsyttävänä. Tillituulahdus ei itse ole kovinkaan kiinnostunut muiden mielipiteistä, sillä hän ei huolehdi turhia. Hän on kenen tahansa kaveri, ja pyrkii olemaan mukava kaikille, vaikka joku ei hänestä erityisemmin pitäisikään.
Tillituulahdus on todella miellyttävää seuraa, sillä kolli tuntuu tietävän tasan tarkkaan, milloin puhua omista asioistaan ja milloin pitää suunsa kiinni ja kuunnella toisen huolia. Ikävä kyllä hän ei ole kovinkaan kärsivällinen, joten hän ei mielellään istu paikallaan kuuntelemassa toisten jaaritteluja, vaan hänen ajatuksensa kulkevat muualle. Tillituulahdus on muutenkin haka vajoamaan ajatuksiinsa, ja joskus viihtyy liiankin hyvin pyörittäen mielessään kuvitteellisia keskusteluja ja tilanteita. Tämä voi usein koitua ongelmaksi, jos hänen täytyisi keskittyä tärkeämpiin asioihin.
Tillituulahdus rakastaa vauhtia ja jännitystä elämässään, ja siksi hän ei halua jäädä paitsi mistään kiinnostavasta: kolli on aina salamana paikalla, jos jotain erikoista on tapahtumassa. Tämän vuoksi häneltä saa myös tietää mehukkaimmat juorut ja uusimmat asiat. Mutta tässä vaiheessa törmätään taas yhteen huonompaan puoleen: Tillituulahdus ei osaa pitää suutaan kiinni. Hän paljastelee salaisuuksia, milloin sattuu, missä tilanteessa tahansa. Tämän vuoksi häneltä yritetään evätä suurimmat salaisuudet, mutta kolli haluaa hankkia ne tietoonsa hinnalla millä hyvänsä, ja on valmis lahjomaan saadakseen tietää niin tarkkaan salaillun asian.
Tämä kolli ei ole arvostelevaa tyyppiä, vaan hyväksyy kaikki sellaisina kuin he ovat. Pahanpuhumista hän ei myöskään harrasta, ja harvoin hänen suustaan tulee rumaa puhetta kenestäkään. Tillituulahdus haluaa kaikkien tulevan toimeen keskenään, ja onkin usein rauhansopijana parin Kuohuklaanilaisen kinastelussa. Jos hän itse ajautuu riitoihin toisen kanssa (mitä tapahtuu harvoin), hän on nopeasti pyytämässä anteeksi ja tekemässä sovintoa.
Tillituulahdus on kova ihastumaan, sillä hänellä ei ole tiettyä ihannekissaa; hän ihastuu tilanteen ja kissan mukaan. Ihastukset eivät yleensä ole kovinkaan vakavia, vain pieniä pakkomielteitä, jotka menevät nopeasti ohi. Jos Tillituulahdus sattuu rakastumaan oikein kunnolla, hän on itsekin yllättynyt tunteistaan. Hän pyrkii vihjailemaan asiasta pienesti ja viettää paljon aikaa kyseisen kissan kanssa. Tämä kolli ei ole ujoimmasta päästä, joten hän uskaltaa mennä keskustelemaan asiasta toisen kanssa kerättyään ensin vain hieman rohkeutta.
Kun Tillituulahduksen on tuntenut pitkään, kolli antaa erityistä arvostusta ja kunnioitusta. Hänen on hankala tunnistaa sydänystäviä kavereiden joukosta, mutta löytäessään sellaisen hän jakaa monia asioita kissan kanssa ja kerää paljon kokemuksia. Kunnon ystävänä Tillituulahduksesta löytää monia uusia puolia, joiden olemassaolosta hän itsekään ei välttämättä ole tiennyt.

Taidot:
+ uiminen
+ kalastus
+ kaivaminen
+ refleksit
+ taistelu
+ hyppääminen
+ jäljittäminen
- kiipeily
- nopeus
- kestävyys
- maariistan saalistus
- muisti
- hiipiminen
- valehtelu

Perhe:
Emo: Joutsenkasvo - kauniit kasvot omaava, musta naaras
Isä: Ruskaturkki - roteva kolli, jonka turkissa on monia eri ruskean sävyjä
Sisko: Valopentu - kaunis, vaaleankellertävä naaras
Veli: Pilkepentu - suurisilmäinen, tummanruskea kolli
Veli: Ahvenpentu – pienikokoinen kolli, jonka sinertävä turkki kimaltelee kuunvalossa

Menneisyys: Tillipentu syntyi lehtikadon aikaan Kuohuklaaniin kolmen sisaruksensa kanssa.

Muuta:
- Tillituulahdus on biseksuaali.
- Pelkää korkeita paikkoja.

Mallitarina:
Raotin silmiäni väsyneenä, mutta jouduin sulkemaan ne heti uudelleen auringonvalon häikäistessä silmiäni. Käännähdin toiselle kyljelleni niin, että valo ei osunut suoraan silmiini, ja avasin silmäni hitaasti uudelleen. Katselin hetken haltioituneena pentutarhan seinämien reikien välistä tunkeutuvan auringonvalon luomia valopilkkuja, jotka tanssahtelivat ympäriinsä silmieni edessä. Tunsin emoni tasaiseen tahtiin kohoilevan kyljen ja pehmeän, paksun turkin omaa selkääni vasten. Makoilin hetken paikallani yksinkertaisesti nauttien emostani hehkuvasta lämmöstä.
Lopulta kuitenkin pakotin itseni raahautumaan lämpimiltä sammaliltani kohti pentutarhasta leiriin johtavaa suuaukkoa. Venyttelin vielä makoisasti, jokainen jalka yksitellen ja lopuksi vielä selkä. Venyteltyäni kunnolla tassutin ulos leiriin ja katselin aamupartiosta palailevia sotureita ja innokkaasti harjoituksiin katoavia oppilaita mestareineen.
Siinä leiriä ihaillessani kuononi edestä vilahti perhonen enkä voinut iloiselle pentuvaistolleni mitään, vaan loikin kauniin olennon perään katsoen sitä haltioituneena: rakastin kaikkia luonnon luomia taideteoksia, kuten juuri tällaista upeasti kuvioitua perhosta. En kuitenkaan mahtanut mitään, vaan tähtäsin tassuni oikein tarkasti siipiensä varassa hoippuroivaan perhoseen ja mäiskäisin sen maahan. Katsoin liiskaantunutta perhosta ylpeänä, mutta tunsin pienen piston omassatunnossani. Joutuisin kuitenkin tappamaan monia olentoja, joten minun täytyisi tottua siihen.
Poimin perhosen maasta kevyesti hampaisiini ja hölkytin takaisin kohti pentutarhaa. Emoni nuokkui enää vain puoliksi unessa, ja raotti silmiään kuullessaan minun astelevan sisään.
"Katso, mitä nappasin!" hihkaisin hampaideni väistä ja pudotin perhosen maahan. Istahdin ylpeänä emon eteen, kun hän katseli perhosta tyytyväisenä.
"Loistavaa, Tillipentu! Satutko tietämään, missä sisaruksesi ovat?" emo kuitenkin kysyi hieman huolestuneena katsoen vielä ympärilleen, kuin näyttääkseen, etteivät he olleet pentutarhassa.
"Ei hajuakaan, mutta voin kyllä etsiä heidät!" Vastasin innoissani ja vastausta odottamatta käännähdin ympäri ja ryntäsin takaisin leiriin. Katselin ympärilleni tarkasti yrittäen tavoittaa kolmikon jo katseellani, mutta ympäriinsä hyörivien kissojen takia en hahmottanut heitä missään.
"Valopentu! Ahvenpentu! Pilkepentu!" huhuilin kierrellessäni leirin keskiosassa. Luikahtelin sotureiden välistä ja hölkyttelin reipasta vauhtia tarkkaillen ympäristöäni tarkkana kuin kotka.
Helpotuin huomatessani tutut kolme karvakasaa leirin reunoilla, ja kolmikon ilmeistä päätellen heillä ei ollut hyvät mielessä.
"Hei, te kolme!" sihahdin ollessani tarpeeksi lähellä heitä. "Mitä puuhaatte?" He katsoivat toisiaan kuin katseillaan kommunikoiden, selvästi sopien jotain.
"No, lupaa ettet kerro kenellekään", Valopentu aloitti ankaralla äänensävyllä. Nyökyttelin nopeasti odottaen heidän juonensa kuulemista innoissani.
"Me aiomme livahtaa ulos leiristä!" Ahvenpentu naukaisi pysyen tuskin nahoissaan. Kaksi muuta suhisivat hänelle, vilkaisten nopeasti ympärilleen.
"Muista, se on salaisuus", Pilkepentu sanoi vielä virnistäen: hän tiesi vallan mainiosti, kuinka huono olin pitämään salaisuuksia. Näytin hänelle kieltäni, mutta sain sitten hyvän idean.
"Voinko minä tulla mukaan?"

Arviointityyli: kirjallinen

Kirjoittajan esittely: Minut tunnetaan netin syövereissä nimellä Orion, mutta tutummin vain Ori (tai ihan mitä tahansa muutakin). Harrastan ratsastusta (ja pian toivottavasti myös jalkapalloa), mutta vapaa-ajallani luen ja kirjoitan myös paljon. Pidän runoilusta ja lyhyttarinoiden kirjoittamisesta eniten, koska samaa tarinaa kirjoittaessa minulla usein loppuu motivaatio ja inspiraatio kesken. Pidän eniten fantasiakirjojen lukemisesta, mutta nielen lähes mitä tahansa. Katson välillä myös sarjoja Netflixistä ja seuraan Valioliigan jalkapallopelejä. Suosikkisarjani tällä hetkellä on the Flash ja kannatan Valioliigan joukkueista Chelseata.
Perheeseeni kuuluvat eronneet isä ja äiti, isosisko, (ärsyttävä) isoveli, minä ja tanskalais-ruotsalainen pihakoirauroksemme Uski. Isäni asuu omakotitalossa ja äitini kerrostalon kahdeksannessa kerroksessa. Suurin osa tavaroistani on kuitenkin äitini luona, sillä vietän siellä suurimman osan ajastani.
Rakastan, rakastan, rakastan värikkäitä vaatteita! Pukeudun lähes aina erikoisiin vaatteisiin, ja inhoan massatavaroita. Minulla on lyhyet (ei polkkatukkaa, vaan oikeasti lyhyet, sellaiset kuin pojilla yleensä), tylsänruskeat hiukset, jotka aion kuitenkin värjätä vielä joskus liloiksi. Pidän hiuksiani yleensä pienellä poninhännällä. Kasvoni ovat soikionmuotoiset ja silmäni vihertävän ruskeat. Joku päivä silmäni ovat lähes kokonaan vihreät, toisena taas enimmäkseen ruskeat. Joskus ne ovat myös samaan aikaan saman verran kumpaakin.

Pelaaja: Orion

Vastaus:

MAHTAVAA, ENSIMMÄINEN LIITTYNYT!!!!!
Toisin sanoen, HYVÄKSYTTY! Lisäilen Tillin perheineen heti iltapalan jälkeen! Mestaria katsotaan, kun se on ajankohtaisempaa :3 En nyt sen kummempia ala tässä jaarittelemaan xD

~ Tähtitaivas YP


©2019 Kirkkaus - suntuubi.com